Olen niin ylpeä itsestäni. Eilen olin kaverini luona katsomassa leffaa ja kaverin uutta kissaa. Päätimme mennä kauppaan, sillä kaikilla ( meitä oli 3 ) oli kurniva nälkä. Kaupassa tuli eteen houkutus.. Nachoja..
RAKASTAN nachoja. Tuntuu kuin se tyyppi jossain Meksikossa joka ne keksi ajatteli juuri minua. Ne ovat suuri paheeni. Varsinkin jos on vielä kylkiäisiksi ihanaa mietoa salsadippiä! AI CARAMBA!
Tein uroteon. Jätin nachot hyllylle ja hemmottelin itseäni kevytsiiderillä. En halunnut nyt lipsua, juuri kun liikuntakin on alkanut jokseenkin sujua. Tosin nyt iltalenkit voi unohtaa kunnes Turun sarja-ahdistelija on saatu kiinni. Onneksi on pilates.
Jakakaa muuten tunteitanne tästä ahdistelujupakasta. Pelkäättekö kävellä iltaisin yksin? Entä onko käynyt läheltäpiti-tilanteita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti