En ole ollut blogimaailmasta katsoen paikalla fyysisesti kuukausiin, jos internetissä lihallista olemusta edes on.. Henkisesti olen, vaikkei se olekaan näkyvää. Olen pohtinut pitäisikö minun lopettaa blogini, syitä on monia. Harvoin keksii mitään huisin jännittävää kirjoitettavaa ja aikaakin se vie. Periaatteessa olen aina pitänyt ihmisiä jotka kirjoittavat elämästään internettiin ärsyttävinä, jopa omahyväisinä. Sitten aloin muistelemaan miksi alunperin aloin kirjoittamaan blogia joskus lukio-ikäisenä.. Muistin kuinka iloiseksi se minut teki. Vaikken olisi saanut kommentteja, pidin kirjoittamisesta. Oli aiheenani sitten uudet varpaantappokorkoni tai elämän melankolisuus tai se että "Muumilaakson tarinoita" tulee televisiosta aivan liian harvoin, siitä kirjoittaminen sai minut hyvälle tuulelle. Tyytyväiset kommentit vielä paremmalle. Lisäänhän minä kuvia Facebookkiinkin kuvia hälyttävän usein, ( vielä hälyttävämpää on se että suurin osa kuvista on otettu anniskeluravintolasta) ja päivitän niinkin turhista asioista kuin että jonkun luolassa hikoilevan näppäimistöä hakkaavaan tyypin tekemän naamakirjatestin mukaan minulla on tunti elinaikaa mutta saan viikon kuluttua vatsataudin ja uudet sukat.
Olen siis päättänyt jatkaa blogia. Tämä on minulle henkilökohtainen haaste yrittää pysyä jossain minkä aloitan. Innostun asioista helposti, mutta unohdan innostukseni nopeasti. Tällä kertaa voisin vaikka pysyä tavoitteessani.
♥ Julia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti